tiistai 5. heinäkuuta 2011

Helleturvotukset ja vammanen pää

On se vaan hemmetin jännä juttu että vaikka kuinka tietää taas tän kaiken turpoomisen olevan helteiden aiheuttamaa nestevajaria, niin silti sitä tuntee itsensä hikiseksi siaksi ja onnittelee itseään ällö-pisteiden keräämisestä. Että voisitko nyt edes vähän yrittää.
Ja kun on näin helevetin kuuma, ei jaksa edes treenata ja liikkua kun pelkää että lähtee henki.
Mä syön kaksi kertaa päivässä, juon kahvia ja unohdan aina kittaa sitä vettä tarpeeksi. En tiedä mistä se tulee mutta mä en oikein pysty enää juomaan kraanavettä. Se vaan tökkii ja pahasti,. Niinpä olen sitten siirtynyt kivennäisveteen koska se tuntuu olevan nyt ainoa mitä pystyn juomaan. Mut sit...enhän mä muista ostaa sitä tarpeeksi. Ja tuntuu jotenkin naurettavalta kantaa sitä himaan joka herran päivä litratolkulla.

Voi vittu mä sanon, tässäkö on mun elämäni murheet. No ei oikeastaan, kaikkee paskaa koko ajan tulee joka hemmetin tuutista mutta enhän mä osaa niitä käsitellä millään järkevällä tavalla. Kun jotain tapahtuu, mä ratkaisen sen tosi fiksusti sillä että ryyppään, olen syömättä, kuritan ja kärsin, tappelen vähän lisää ja haistatan vitut taas koko hememtin maailmalle, ihmisille, yhteiskunnalle, kaikelle. Ihan niin kuin eksistentiaalisen kriisin vois ratkaista sillä että vetää päänsä solmuun viinalla tai muilla päihteillä.
Pää tohjoks, suttuun, solmuun, jumiin, kuuppa vaan niin täynnä et se on niin tyhjä. AH mikä järjen riemuvoitto. Sit voikin hirveessä tuiskeessa tehdä maailman parhaimpia ratkaisuja, sotkea ihmissuhteitaan vielä vähän lisää ja vihata kivasti kaikkea -.millä voikin sitten seuraavina hetkinä perustella itselleen sen että pitää ottaa ottaa niskasta kiinni ja ryhdistäytyä, ja kaikki ryhdistäytyminenhän lähtee itsestä, kehosta, siitä mitä syöt ja liikutko tarpeeksi jne.
Ja kas näin ollaan siinä tilanteessa että voidaan laskea kaloreita, hiilareita,  proteiineja, tsekkailla vitamiineja, rasvoja, kivennäisaineita, tutkia e-koodeja ja pelätä myrkkyjä kaikessa. Ja liikuntaa joo joo se on nii vitun terveellistä et sitä pitää harrastaa. Ja koska olen helposti sortuvaa sorttia, pitäähän sitä vitun liikuntaa tietysti harrastaa JOKA PÄIVÄ IHA VITUSTI, muuten se sit jää tekemättä. Ja tsekkaillaan indeksejä ja koostumuksia ja kiloja ja mittoja ja kaikkea ja tehdään tarkkoja laskelmia.
Sit kun laskelmat kusee, kusee kaikki. Voi vitun ämmä mikä luuseri, et osaa ittees pitää tän vertaa kurissa, huutaa oma pää. Ja kun päässä alkaa huutamaan taas lisää nää kelat, ei voi enää mitään.
Alkaa kuritus. Et sitten mennäänki niin täysillä ja niin tiukalla et siihen hajoaa.
Hajoamisessa ei jaksa enää mitään, eikä pysty mitään. Tulee se että vaan vihaa ja ällöää. Kunnes ollaan hirveessä kriisissä ja kaikki on paskaa ja sitten lähtee lapasesta kun päättää nollata päänsä. Ympyrä sulkeutuu. tää ei lopu koskaan. Mua vituttaa sekin että olen tähän ajatunut. klik klik sanoo nuppi.
hyvä tyttö, just noin, älä syö mitään muuta kuin tätä ja tota, koska kaikki muu vaarallista.  Lihoaminen on vaarallista, jos lihot olet epäterve älä lihoa, älä syö. Syöminen teettää syöpää ja syöpään kuolee.


no huuuhhuh. et vittu klik klik.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti